perjantai 24. lokakuuta 2014

24. lokakuuta


Ihanaa, perjantai! Tuleva viikonloppu on täynnä ohjelmaa, mutta tämä ilta mennään näissä tunnelmissa.

Rentouttavaa viikonloppua!

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

(F)ilosofiaa

Okei, nyt on meinaan arkista aherrusta ja rennon lystikäs olotila huitelee ties missä! On suorastaan hämmentävää, miten nopeasti värikäs ja inspiroiva syksy muuttuu pimeäksi ja kolkoksi, ja oma mieliala sen mukana. Silloin täytyy näin sisustuksenkin keinoin muistuttaa itseään siitä, mikä loppujen lopuksi on elämässä tärkeintä. Joten jos sieltä löytyy muitakin kohtalontovereita, joiden lystikkyys uhkaa viimeistään lokakuun pimeydessä vaihtua pikemminkin jörötykseen, niin tässä vähän (f)ilosofiaa arkeen: Älä jörötä, muista ilo!

Laatta Terraviivan mallistoa. Kannattaa käydä tsekkaamassa muutkin inspiroivat tekstit!



      Eiköhän pistetä jörö "under the dome" (hehheh) ja tehdä tilaa rennommalle ja lystikkäämmälle arjelle!                    

torstai 16. lokakuuta 2014

I'm in love

Nyt ennen kuin ensilumi sataa maahan (tänään oli jo jotain sen tapaista ilmassa!) on pakko vielä vähän hehkuttaa tätä syksyä. Ei vaan voi mitään, but I'm in love! Syksyyn ja siihen miten hyvin se pukee kaikkia näitä vanhoja kyläpahasia ja pikkukaupunkeja. En ole koskaan käynyt Fiskarsissa näin syksyllä, mutta siihen tuli nyt muutos. On oikeastaan hassua, miten Suomi on täynnä kauniita paikkoja, joihin ihmiset - minä muiden mukana - löytävät tiensä lähinnä vain kesällä ja loput 10 kuukautta ne ammottavat tyhjyyttään. Kesälempi on niin kovin lyhyt ja pikainen. Nyt sain kuitenkin kimmokkeen pitää näitä romansseja yllä myös muina vuodenaikoina. Seuraavan kerran taidan huristella Fiskarsiin parin kuukauden päästä aistimaan joulutunnelmaa. Ja Fiskarsissa muuten todella tapahtuu ympäri vuoden. Tulevia tapahtumia voi bongailla fiskarsvillage.fi sivuilta. 






Kaikki kuvat Fiskarsin ruukista.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Falling leaves

Silloin, kun ei tarvitse kantaa huolta haravoinnista, voi keskittyä vain ja ainostaan tuntemaan iloa maahan pudonneista lehdistä. Niin kaunista ja niin ikiaikaista. Mustion linnan kaltaisissa historiallisissa paikoissa tuo ikiaikaisuus korostuu vielä entisestään, kauneudesta nyt puhumattakaan. Satoja vuosia paikallaan seisseet vanhat tammet ja vaahterat ym. ovat pudottaneet lehtensä (ja tammenterhonsa, auts!) niille sijoilleen jo kauan ennen meidän aikaamme ja tulevat todennäköisesti tekemään niin vielä kauan meidän jälkeemme. Oma elämä saa oikeat mittasuhteet. Oli muuten mielenkiintoinen kokemus käydä Mustion kaltaisessa kesäkohteessa näin syksymmällä: olin ainoa ihminen koko puistossa. Ihan kuin olisin eksynyt johonkin unenomaiseen satumaailmaan.


 

lauantai 11. lokakuuta 2014

Some perfect moment

Kahvia ja kakkua kauniissa miljöössä. Täydellisen hetken ainekset kasassa.


"Don't wait for the perfect moment. Take this moment and make it perfect."

perjantai 10. lokakuuta 2014

Harmaan viikon väripilkkuja

Tähän viikkoon on mahtunut harmaita päiviä, pimeitä aamuja, vielä pimeämpiä iltoja ja siinä välissä pitkiä työpäiviä. Sanalla sanoen lokakuuta, jonka vastapainoksi tarvitaan pieniä pakoja arjesta. Minun pakomatkani suuntautuvat aina sinne mistä löytyy kauneutta. Taas jaksaa paremmin sitä arjen harmauttakin. Ja luonto onneksi on vielä kaikkea muuta kuin harmaa!


Väripilkkuja sinunkin viikonloppuusi!

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Well, hello girls!

Kun nämä tytöt tulivat kaupassa vastaan, alkoi heti hymyilyttää ja ostopäätös oli sitä myöten selvä. Aikamoisia neitejä!





Saas nähdä millaisiin tilanteisiin nämä neidit vielä päätyvätkään...Vielä jos heille joskus löytyisi herraseuraa, niin kokoelma olisi täydellinen! Joten jos Tigerissä tulee vastaan samanlainen kokoelma herrasmiesmukeja viiksineen ja hattuineen, niin saa vinkata!

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Punajuuririsotto


Mitä ruuanlaittoon tulee, olen vähän sellainen "hiiri kissalle räätälinä" -tyyppinen kokki. Muistan eräänkin kerran, kun yritin spontaanisti Jamie Oliver -tyyliin kokata ystävilleni tomaattikeittoa niistä aineksista mitä kotoa sattui löytymään. Juu, ei tullut keittoa ei. Tuli jotain liemen tapaista...ja sitä löytyikin sitten ympäri keittiötä. Suunnitellun ruuan sijaan saan siis usein lähinnä vain sotkua aikaiseksi. Tai itseasiassa taidan kyllä kokatessani saada aina sivutuotteena sotkua aikaan, myös silloin kun lopputulos on onnistunut. 

Mutta silloin kun raaka-aineet ovat kohdillaan, myös kaltaiseni harrastelija saa toisinaan hyvää aikaiseksi. Varsinkin silloin, kun sekaan voi heittää voita ja kermaa. Osaan esimerkiksi tehdä - ainakin omasta mielestäni - maukasta kanttarellirisottoa ja kun Menaisia selatessa silmiin osui Valio crean punajuuririsotton ohje, päätin heti yrittää onneani. Silläkin uhalla, että keittiö olisi session päätteeksi värjääntynyt punaiseksi...


Samaisesta mainoksesta lähti inspiraatio myös kattaukseen, kuten kuvista ehkä näkyy. Punajuuria ja pellavaa, yrttien puutteessa lankaköynnöstä.


Tyypilliseen tapaani en noudattanut ohjeita kirjaimellisesti. Korvasin punasipulin salottisipulilla, juoksevan margariinin voilla (se muuten unohtui tuosta yllä olevasta kuvasta) ja puolet ruokakermasta kasvisliemellä. Valkoviinietikan jätin kokonaan pois, mutta suolaa kyllä lisäsin. Ja jos totta puhutaan, niin tajusin jälkeenpäin laittaneeni sekaan appelsiinimehua omenamehun asemesta... Niinpä niin, joskus kannattaisi ehkä oikeasti lukea reseptit kunnolla läpi! Lopputulos oli kuitenkin ihan kohtalaisen onnistunut. Ja sitä paitsi: kaunis kattaus on jo puoli ruokaa. Tai ainakin tykkään ajatella niin.



Syksy on meidän herkkusuu-nautiskelijoiden kulta-aikaa, bon appetit!

Ps. Punajuuret kannattaa raastaa vaikka tiskialtaan pohjalla, jos ei halua pestä koko keittiötä lattiasta kattoon...