lauantai 31. joulukuuta 2016

Goodbye December



Joulukuu oli täynnä ohjelmaa:
  kolme hotelliyötä kahdessa eri kaupungissa, ystävien kanssa vietettyjä viikonloppuja, paljon hyvää ruokaa (miinus yksi ihan ala-arvoinen annos), kaksi tequila&chili kaakaota maailman ihanimmassa kahvilassa, yksi likaisen (laivan)ikkunan takaa ihailtu auringonnousu, kaksi joulutoria ja monet -markkinat siihen päälle, yksi aamuun asti tanssittu yö, tuntikaupalla autonratissa kuunneltuja joululauluja, yksi uusi kukka-ihastus ja monta vanhaa rakkautta... 

Mitähän vielä? 
Tapaninpäivän iltana hiljentynyt tahti, yksi pieni punaviinipullo, kasa kirjoja, katsomatta jääneitä Poldark -jaksoja, suklaata, eikä mitään pakollista tekemistä. Täydellinen lopetus joulukuulle. 

Tervetuloa tammikuu ja 2017!

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Taatelipikkuleivät

Ja nyt sitten niitä taatelipikkuleipiä!

Sain joulun alla ystävältä lahjaksi vanhanajan taatelipikkuleipiä. Ne ovat niin herkullisia, että niiden ohje on pakko laittaa jakoon! 


Kuten huomaatte, ohje on iso. Mutta ystäväni vinkkasi, että taikina säilyy jääkaapista viikkoja. Kääräise siis taikina valmiiksi tangoiksi ja jätä osa jääkaapiin odottamaan. Voit paistaa valmiista pötköistä aina vain sen verran pikkuleipiä kuin tarvitset. Ovat kuulemma parhaimmillaan heti tuoreeltaan!

Tällaiset itsetehdyt joulumuistamiset ovat kivoja, arvostan! Jospa ensi vuonna olisin itsekin niin ahkera, että saisin aikaiseksi tehdä sukulaisille ja ystäville esimerkiksi juuri näitä taatelipikkuleipiä. Tämän vuoden leipomissaldona oli yksi täydellisen epäonnistunut ja toinen puoliksi epäonnistunut taatelikakku... Mutta tähän aikaan vuodesta on hyvä olla optimistinen ensi vuoden joulumuistamisia suunnitellessaan!

Ps. Pulveri on yhtä kuin leivinjauhe, mutta tottahan te kaikki (muut) sen tiesitte! 

Niin, ja ohjeessa oli jauhoja 11 1/4 dl, mutta kun tuo fontti ei tuntenut kauttaviivaa, niin jätin sen neljännesdesilitran sitten kokonaan pois... Ja jauhojen määrän kanssa saa kuulemma muutenkin olla tarkkana, taikina saa jäädä hieman tahmeaksi!

tiistai 27. joulukuuta 2016

Lasi joulutähtiä, kiitos!

Toivottavasti joulunne on sujunut mukavissa merkeissä! 

Minä jatkan eloa vielä jouluisissa tunnelmissa ja ennen luvattua taatelipikkuleipien ohjetta pistän jakoon nämä aatonaaton kukkakuvat. En ole koskaan pitänyt joulutähdestä kunnes tänä jouluna instagramissa alkoi vilahdella kuvia jouluisista kimpuista, joissa sitä oli käytetty leikkona. Johan alkoi joulutähtikin näytää raikkaalta! Itse en osannut yhdistää sitä kimppuun, mutta hyvältä se näyttää ihan noin yksittäisten kukkien asetelmassakin. Tykkääntykkääntykkään!


Se tuli siis selväksi, että minä tykkään, mutta mitäs te muut tykkäätte joulutähdestä leikkona?

Edit: My Woodland Gardenin Sara vinkkasi, mitä joulutähden erittämälle (myrkylliselle) maitiaisnesteelle voi tehdä: Leikkokukkana käytettävän joulutähden varren tyveä voi pitää parin sekunnin ajan kiehuvassa vedessä tai kynttilänliekissä. Näin valkoinen maitiaisneste ei valu ulos, eivätkä oksat kuihdu. Tällä tavalla käsitelty joulutähtikimppu kestää jopa 14 päivää maljakossa. (lähde:kauppapuutarhaliitto)

perjantai 23. joulukuuta 2016

Ihanaa joulua!

Tämän kuvan myötä tahdon toivottaa oikein ihanaa joulua kaikille teille blogiystäville!





Wishing you all the most wonderful Christmas, enjoy!

Ps. Nämä kuvassa näkyvät taatelikeksit ovat niin hyviä, että niihin on palattava vielä uudestaan tämän joulun aikana!

perjantai 16. joulukuuta 2016

Jouluruusunen

Jouluruusu, on se vaan niin kaunis kukka! Varsinkin nämä lehdettömät versiot ovat herkkyydessään ihan ylivertaisia. Ja rouhea terracottaruukku korostaa sen suloisuutta vielä entisestään. Jokohan nyt tuli tarpeeksi ylistäviä sanoja: kaunis, herkkä ja suloinen. Siis todellinen (prinsessa) ruusunen!


 Suloista perjantai-iltaa teille kaikille!

maanantai 12. joulukuuta 2016

Tallinnan ihanin kahvila

Tampereella se on Ojakadun vohvelikahvila, Porvoossa Tee- ja kahvihuone Helmi ja nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että Tallinnan ihanin kahvila on Chocolats de Pierre (tai Pierre chocolaterie, rakkaalla lapsella on monta nimeä). Kun kaksi vuotta sitten päädyin Pierren tunnelmalliselle sisäpihalle, se oli kahvilarakkautta ensisilmäyksellä. Tämän kertaisella visiitillä tuo tunne syvenikin sitten jo lähes kunnes kuolema meidät erottaa tyyppiseksi rakkaudeksi.



Rakastan juuri tällaisia vanhoja kahviloita, joiden mielenkiintoisia yksityiskohtia täynnä oleva ja täydellisen boheemi sisustus on muotoutunut vuosien varrella. Tai ainakin sisustus on saatu vaikuttamaan siltä, kuin se olisi kerrostunut vuosikymmenten saatossa. Pieni googlettelu nimittäin kertoi, että kahvila on avattu vasta 2003. Pieni höh, olisin niin mieluusti halunnut ajatella sen olleen paikoillaan jo vuodesta 1937, niin kuin servetti antaa ymmärtää! No, ehkä Pierre on tehnyt suklaata siitä lähtien. Lisäpisteitä tulee kahvilan tunnelmaan sopivasta musiikista ja kokonaisuuden täydentävästä tarjoilijoiden pukeutumisesta. Kuin pieni pala Pariisia keskellä vanhaa Tallinnaa!



Ja sitten ne kahvilan antimet... Tarjolla on mm. erittäin suklaisia juomia ja kakkupaloja, joista riittää jaettavaksi kaverillekin. Joku näkyi syövän siellä myös jotain suolaista, mutta jos minulta kysytään, niin Pierre on se paikka, johon mennään juomaan kuumaa suklaajuomaa ja unohdetaan hetkeksi koko muu maailma ympäriltä. Minä maistoin tällä kertaa tequila & chili kaakaota. Ihan täydellinen valinta kylmälle pakkaspäivälle. Ja  katsokaa nyt tuota lasin reunoja pitkin valuvaa suklaata!


Ensi kerralla, kun kuljet pitkin Tallinnan vanhan kaupungin katuja (Vene 6)  ja törmäät tähän kylttiin, niin poikkea sisäpihalle ja anna monacolaisen nallen johdattaa sinut sisälle ehkä maailman ihanimpaan kahvilaan. Lupaan ettet kadu!

Ps. Pieni googlettelu paljasti myös, että Pierrellä on sisko Josephine saman kadun varrella (Vene 16)!

lauantai 10. joulukuuta 2016

Joulun värit

Viime vuonna jouluni oli raikkaan sininen. Vain koska satuin paremman puutteessa heittämään sohvan päälle sinisävyisen ison huivin. Ennen viime joulua sininen ei ole kuulunut sisustusväripalettiini lainkaan - paitsi inhokkilistalle - ja siksi olikin yllätys, että tykästyin tähän värimaailmaan isosti. Niin isosti, että olisin voinut mennä tämänkin joulun samoilla sävyillä.

Kunnes sattuma puuttui jälleen peliin. Tällä kertaa kahden glögipullon muodossa.

Joskus lokakuussa purin kauppakassista vierekkäin pöydälle Blossan tämän vuoden vihreän glögipullon ja Hans Välimäen vaaleanpunaisen vuosikertaglögin. Naks! En ollut tajunnutkaan, miten herkku yhdistelmä vihreä ja vaaleanpunainen ovat yhdessä! Ja siitä se tämän vuoden ajatus sitten lähti, kahdesta vierekkäin päätyneestä glögipullosta.

Jouluni ei ole koskaan ollut vaaleanpunainen ja - viherkasveja lukuunottamatta - vihreä on ollut aina ihan ehdoton nou-nou mitä sisustusväreihin tulee. Olen yllättänyt itseni siis jo toisena vuonna peräkkäin. Toisaalta, jouluun on vielä vähän aikaa ja joitakin viikkoja sitten postiluukusta tipahtanut Suuri joulukirja voi vielä hieman sotkea kuvioita ja "hienostuneet roosan, nuden, beigen ja sinisen pastellisävyt" saattavat syrjäyttää vihreän vallastaan. Varsinkin erityisesti hienostunut, pastellinen siniharmaa sävymaailma iskee juuri nyt aika kovaa. Joten we'll see what happens!

Onko teidän jouluissanne vaihtuva väriteema vai syntyykö joulun tunnelma vuodesta toiseen samoilla, hyviksi havaituilla joulunsävyillä?

torstai 8. joulukuuta 2016

Tallinnan monet sävyt

Vietin viime viikonloppuna kaksi eri sävyistä päivää Tallinnassa. Sunnuntai oli kirkas pakkaspäivä...


 ...kun taas maanantai oli tuulinen ja harmaa päivä.


 Molemmat sävyt kyllä pukevat Tallinnaa hyvin, eikö totta!

Ja olipas muuten mukava käydä taas Tallinnassa. Paitsi ne laivamatkat, ne voisin skipata kokonaan! Nyt tiedän, että tästä eteenpäin minäkin saan lukea itseni niihin, joiden tärkein matkavaruste on matkapahoinvointipillerit, ikävä kyllä. Mutta noin muuten Tallinnassa oli kaikki kohdillaan: Chocolats de Pierre löytyi vanhalta paikaltaan, pitkät villasukat huutelivat perääni niin kuin aina ja kaikkialla, vaaleanpunaiset talot (ja ne katot!) saivat silmäni sinkoilemaan sydämiä, raatihuoneentorin joulumarkkinoilla riitti ihmisiä tungokseksi asti, tequila&chili kaakao meni rytinällä kuumat juomat -listan kärkeen... Siinä kai ne tärkeimmät. Ja näistä ainakin tuo Pierren suklaakahvila ja tequila&chili kaakao ansaitsee myös ihan oman postauksensa, joten ensi kertaan!

tiistai 6. joulukuuta 2016

Joulukukkalove

Kaunista itsenäisyyspäivän iltaa!

Viime viikot ovat olleet niin täynnä kiirettä ja huisketta, että kuviakin on kertynyt koneelle enemmän kuin mitä ehdin editoimaan. Nämäkin kuvat ovat jo kolmen viikon takaa. Ja toisaalta taas, kun on aikaa olla kotona, ei valoa tahdo riitää enää valokuvaukseen. Onneksi meillä on kollaasit, nuo suhruisten kuvien pelastajat!

Joulutunnelman luomisessa kukat ovat kotonani aivan avainasemassa. Valkoiset hyasintit, amaryllikset, jouluruusut ja viime joulusta lähtien myös kielot. Sitten perjantain olen käynyt kotona vain kääntymässä ja - ikävä kyllä - se koitui kieloni kohtaloksi. Kielo poikkeaa siis muista joulukukista siinä, että se ei ole mikään helppo tapaus. 

Tästä minun perinteisestä joulukukkarepertuaaristani puuttuu vielä jouluruusu, enkä panisi pahakseni, vaikka löytäisin tänä vuonna jonkun uudenkin ihastuksen. Osaisitteko vinkata mitään uutta, nousevaa tähteä?

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Goodbye November

Joskus  m a r r a s k u u  saisi kulua vieläkin hitaammin. 


Ainakin silloin, kun siirrytään suoraan syksytä talveen ilman sitä epämääräistä viidettä vuodenaikaa. Kun Helsinki alkaa näyttämään kameran linssin läpi yhtäkkiä ihan Pariisilta. Kun koti täyttyy kuin varkain joulun tunnelmasta. Kun viikonloppuihin mahtuu monta nautinnollista kahvihetkeä ja villasukissa vietettyjä tunteja.

Ainakin silloin marraskuu saisi kulua vieläkin  h i t a a m m i n.

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Vähän rumpujen pärinää...

Sinulle Huopalintu! 


Kiitos kaikille Suuren joulukirjan arvontaan osallistuneille ja 
oikein paljon onnea arvonnan voittajalle! 

Laitathan Huopalintu minulle sähköpostiin (eloisakuu at gmail.com) osoitetietosi, niin saan kirjan postiin jo heti ensi viikolla!

torstai 24. marraskuuta 2016

Vanheneminen - mikä ihana tekosyy

Tarkemmin sanottuna yhteensä 240 euron arvoinen tekosyy. Aika hyvin ihmiseltä, jolla ei muka ole tapana sen kummemmin juhlistaa syntymäpäiviään. What can I say... Toiset lohtusyövät, minun repertuaariini kuuluu myös lohtutuhlaaminen. Koska onhan vanheneminen nyt rankaa. (Paitsi ettei edes ole.)

Antakaahan, kun kerron.

Elokuussa ostin liput jouluiseen Pähkinänsärkijäbalettiin, koska mullahan on vähän niin kuin synttärit niihin aikoihin.  - 30 euroa.



Pyysin mukaan ystävän ja kun nyt kerran ollaan perjantai-iltana Helsingissä, niin voishan sitä jäädä sinne ihan yöksikin. Koska hei, nehän onkin meidän yhteissynttärit! - 44 euroa.

Kolme viikkoa sitten löysin itseni paikallisesta lifestyleputiikista "ihan vaan katselemasta"... Paljetein koristeltua mekkoa. Jouduin sen myös ostamaan, koska onhan mulla ne synttäritkin tulossa. - 59 euroa.



Kaksi viikkoa sitten klikkailin itseni ruotsalaiseen nettikauppaan, joka myy juuri sitä valokuvajulistetta, jota olen himoinnut. Harmi kyllä, hintaa oli noin 200 euroa liikaa. Mutta jos nyt lohdutukseksi jotain "pientä" kuitenkin tilaisi... vähän niin kuin synttärilahjaksi itselle. - 107 euroa

Olisin voinut helposti lisätä listaan myös sen tulossa olevan hotelliyön Tallinnassa, mutta juuri ratkaisevalla hetkellä kulutetut eurot perusteluineen vilisivät silmissä ja yhdistyivät yhteen sanaan: s y n t y m ä p ä i v ä. Se kolmaskymmeneskahdeksas, tuli aika kalliiksi. Niin että äidille tiedoksi: Sen leivoksen lisäksi ostin aika paljon muutakin.


Kuvat iki-ihanasta Helsingistä

Ps. Muistakaahan osallistua Suuren joulukirjan arvontaan!

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Suuri Joulukirja -arvonta

Nyt eletään taas sitä aikaa vuodesta, jolloin on aika arpoa Bonnierin Suuri Joulukirja vuosimallia 2016 kaikkien teidän ihanien blogiystävieni kesken. Aloitin tämän arvontaperinteen vuosi sitten kiitollisuuden osoituksena kaikesta siitä hyvästä mielestä, jota olette minulle antaneet. Eikä se tunne ole siitä vuoden aikana ainakaan laimentunut, joten hyvillä mielin julistan arvonnan alkaneeksi! Tänä vuonna kirjan teemana on uuspohjoismainen joulu.

Osallistumisaikaa on ensi sunnuntaihin asti ja viime vuoden tapaan osallistua voivat kaikki, jotka blogiani seuraavat. Rekisteröityneet lukijani saavat kuitenkin yhden arvan etumatkan muihin mahdollisiin kisailijoihin nähden, eli ilmoitathan osallistutko yhdellä vai kahdella arvalla. (Lukijaksi voi liittyä myös arvonnan aikana.)

Ja aivan kuten viime vuonna, arvonta suoritetaan tälläkin kertaa tarkan valvonnan alaisena. 
Me olemme valmiina! Onnea arvontaan!

(Bonnierilla ei edelleenkään ole osaa eikä arpaa tähän arvontaan, vaan tämä on ihan minun oma juttuni.)

Ja uuups, nytpäs luin kirjan pikkutekstit, joissa kielletään kirjan valokuvaaminen. Joten poistanpa sitten kiltisti liian paljastavat kuvat. Kansikuvat uskaltanen jättää, sillä kansi on nähtävillä myös Bonnierin omilla sivuilla.

torstai 17. marraskuuta 2016

Pinspiration

Osa 3

Syksyn tullen koti on ollut taas ehkä paras paikka maailmassa. Joskus taannoin kirjoittelin siitä, miten olen niin kyllästynyt näihin nykyisiin neliöihini, ettei niiden sisustaminenkaan oikein enää nappaa. No, onneksi syksy toi tullessaan vähän uutta intoa sisustamisen saralle ja viime aikoina onkin tullut selailtua paljon näitä aiheeseen liittyviä tauluja pinterestissä.

Ehkä annan tällä kertaa vain kuvien puhua puolestaan!






Oih ja voih, miten mielelläni väittäisinkään kuvien olevan kodistani! (Ja minun ottamiani...)

Mutta ehei, kaikki kuvat Pinterestistä (ja jonkun toisen kotoa...), ikävä kyllä.

lauantai 12. marraskuuta 2016

Pieni hehkutus talvelle

Josko lokakuussa sekosin pienesti niiden viherkasvien takia (hengissä muuten kaikki, kiitos teidän vinkkien!), niin nyt marraskuussa kaiken takana on ollut tämä ihana talvi. Eilen aamulla pakkasasteita oli jo -17 ja hymy sen mukainen. Yksinkertaisesti vain rakastan kovia pakkasia!

Ikävä kyllä ensi viikolla taidetaan tulla asteissa rytinällä alaspäin, joten nautitaan nyt vielä kun voidaan! Vai onko siellä ruuden toisella puolella kenties joku, jolle talventulo aiheuttaa inhon sekaisia tunteita...?

Nämä kuvat ovat yli viikon takaa. Ja kuten näkyy, etelässä todellakin on jo ihan täysi talvi.





Pysytään lämpiminä!