sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Hitaita hetkiä

Nyt eletään ehkä vuoden ärsyttävimpiä hetkiä. Edes loka-marraskuu ei aiheuta minussa samanlaista ketutusta ja toivottomuuden tunnetta kuin hitaasti mateleva kevät. Saatuani tarpeekseni talvesta, toivoisin lumien sulavan ja pihojen kuivuvan viikossa, korkeintaan kahdessa ja kevään saapuvan niin näyttävällä sisääntulolla, ettei se jäisi talveltakaan huomaamatta. Mutta ei, vielä koetellaan kärsivällisyyttä. Ehkä juuri siitä syystä viime viikkoina onkin tullut vietettyä paljon hitaita hetkiä. Eipä siinä, sen taidon osaan kyllä paremmin kuin hyvin. 



Tuo kolmas kuva on muuten kohta purettavan rakennuksen seinään maalattua hienoa purkutaidetta. Tekijänä David Popa. Kyllä tuollaista taidetta katselisi muuallakin kuin purettavan rakennuksen seinissä! Kyseinen maalaus istuu jotenkin ihan täydellisesti karuun ympäristöönsä, jota en tullut nyt kännykän kameralla kuvanneeksi lainkaan. Joten jos vain suinkin ehdin ennen purkutöiden alkamista, käyn kuvaamassa sen paremmalla ajalla vielä uudestaan. 

Viides kuva on Ullanlinnasta. Kamera on kaivettava esiin aina, kun jostain rakennuksesta tulee vahvoja pariisilaisviboja. Viimeinen kuva taasen on Uunisaaresta. En selvästikään ole ainoa, joka tähyilee epätoivoisesti horisonttiin kevättä etsien. Siis kevät, saa tulla jo!

10 kommenttia:

  1. Haha, itse taas koen yleensä juuri tähän aikaan, että kevät etenee vähän liiankin nopeasti, enkä pysy ollenkaan perässä. Syynä on tietysti lintuharrastus - ja ehkä Kevätseurantakin noin ylipäätään - kun jatkuvasti tuntuu, ettei pysy kevään kärryillä, vaikka kuinka huitelisi bongaamassa muuttolintuja ja muita kevään merkkejä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla tuo hetki koittaa heti, kun lumet on sulaneet. Sitten voisin painaa pausea ja pitää sen pohjassa k a u a n. Kesäntulo on aina niin kaksipiippuinen juttu, toisaalta ihanaa mutta toisaalta kauhistuttaa, että kohta tämä kaikki on taas ohi. Eli toukokuu voisi kestää siis aivan loputtomiin. :)

      Poista
  2. Hitautta ja hitaita viikonloppuja havaittavissa täälläkin. Pitäisi kai jo heräillä talvihorroksesta ja kurotella kohti valonpisaroita... Toisaalta voisin aloittaa talven uudestaan - kaipaan valoisia ja kimaltavia hankia ja sekä laskettelukelejä... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, ei enää talvea! :D Vaikka siitä ihan tykkäänkin, mutta aika aikansa kutakin. Paitsi, että nämä kurakelit saisivat mennä nyt nopeasti ohi! :)

      Poista
  3. Mulla taas tulee tästä hitaasti saapuvasta keväästä ihan järjetön energiaboosti ja innostus. Pää täynnä suunnitelmia kevääseen ja kesään ja kaikkivoipainen kuvitelma siitä, että muka ehtisin ne myös toteuttaa. Sikäli ihanaa aikaa siis. Vaikka toivoisin kyllä myös, että lumet sulaisi pihasta vähän nopeammin ja kuravelli muuttuisi taas hiekaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amen! Mulla energiaboosti antaa vielä odotuttaa itseään, mutta kyllä se sieltä vielä tulee tännekin! :)

      Poista
  4. Hienoja kuvia... ja hienoja kontrasteja: talvista tummuutta ja keväistä valoa!
    Täytyy sanoa, että tämänpäiväinen lumisade ei oikein innostanut. Pitää muistuttaa itseään vanhasta sanonnasta "Jos ei maalis maata näytä...". Se on toiminut aina aika hyvin täällä. Lumi alkaa vähetä vasta maaliskuun loppupuolella ja sitä riittää reilusti huhtikuullekin.
    Kuvauksellista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät keikkuen tulevi, vai miten se nyt menikään... Tähänkin päivään on taas mahtunut kaikenlaista säätä. Jopa kesäsade! :) Mukavaa loppiviikkoa!

      Poista