maanantai 17. huhtikuuta 2017

Minne katosi päivät

Tosiaankin, minne katosi päivät, ihmettelee hän. Pitkillä vapailla, silloin kun ei ole mitään sovittua menoa, rytmini vaihtuu heti monta astetta verkkaisemmaksi. Ja nykyään se todellakin tapahtuu heti. Okei, jos ihan rehellisiä ollaan, niin siihen riittää jo pelkkä vapaa viikonloppu. 

Hyvistä aikeista huolimatta aamupala ajoittuu jonnekin kympin tienoille, ihmisten ilmoille saan kammettua itseni ehkä joskus iltapäivän tunteina jos silloinkaan, sitä ennen olen yleensä kerennyt juoda jo yhdet välikahvit, sen jälkeen onkin sitten jo taas vuorossa toiset kahvit (voi olla myös kolmannet), lounaan (päivällisen, illallisen...) kerkeän nauttia vasta joskus seitsemän-kahdeksan aikoihin... Tuo viimeinen fakta muuten järkyttää äitiäni suuresti. Tykkään ajatella sen vähän sellaisena taiteellisena vapautena ja pienenä kapinana: syön lounaani vasta illalla, koska mä voin.


Tämä pääsiäinen noudatteli siis suurimmaksi osaksi tuota laiskiaisten ja vetelehtijöiden kaavaa. Se ei sinänsä haitannut, koska ainoa suunnitelmani oli katsoa yle Areenalta Bloomsburyn ryhmän ja Victorian (ihan mahtavia sarjoja kumpainenkin!) uusimmat jaksot ja tämä suunnitelma kyllä toteutuikin. Mutta joskus olisi myös kiva yllättää itsensä touhuamalla tehokkaasti päivät läpeensä. Enkä edes kehtaa ajatella, mitä kaikkea lapselliset ystäväni ovat jo tehneet sillä aikaa, kun minä vasta harkitsen josko olisi vähitellen aika ryhtyä aamukahvinkeittoon... Jossain mielen perukoilla toki kummitteli ajatus kevätsiivouksen tekemisestä. Lienee turha edes mainita, että se kummittelee siellä vieläkin. Miksi tehdä tänään sitä, minkä voi vielä huomennakin jättää tekemättä -mentaliteetti on siis edelleen vähän liiankin voimissaan, ikävä kyllä. Aion kyllä ryhdistäytyä. Ihan any day now.


Pääsiäisen tunnelma oli ehkä jollain tavalla odottava. Kylmät säät pistivät stopin kevään etenemiselle, enkä minäkään sitten oikein osannut tarttua mihinkään. Niinkuin nyt vaikka siihen kodin kevätsiivoukseen. Toisaalta kauhistuttaa tämä päivien kuluminen, mutta toisaalta en panisi pahakseni vaikka aika kuluisi ja kevät etenisi seuraavat pari viikkoa vähän nopeammalla tahdilla. Tai no, ensi lauantaille on luvassa reissu Tallinnaan. Silloin tunnit voisivat taas madella. Ja tuulet tyyntyä!

Nyt olen ehkä jotakuinkin saanut perusteltua itselleni (ja teille siinä sivussa...), miksi en tehnyt pääsiäisenä mitään ja voin alkaa asennoitua taas työmoodiin ja arkeen aikatauluineen. Siihen solahtaminen on muuten vähintään yhtä hämmästyttävää kuin tämä verkkaisempaan rytmiin siirtyminen. Ja hyvä niin, aika aikansa kutakin!

Nähdään taas!

18 kommenttia:

  1. Ihana lukea tekstiäsi ja katsellä siihen täydellisesti sopivia kuvia <3
    Nautin vetelehtivistä aamuista ja keittelen kahvit kun ehdin...lapset jo niin isoja, että nuukkuvat pitkään, eli ei kiire mihinkään...eikä olisi muutenkaan. Arkena ehtii hössöttää, nyt on vain oltu ja menty omaan tahtiin...tosin olen minä siellä pihalla huhkinut ja sen kevätsiivouksen tein perjantaina...tosin mies katseli tänään ympärilleen ja totesi, että ihan kuin ei ois ikinä siivottu, vaikka vasta pari päivää takana. Eli ei kannata hötkyllä siivouksen kanssa....;)
    Ihanaa arkea sinulle...minulla jatkuu vielä vetelehtiminen...jään suoraan viikon lomalle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta viestistä! <3 On muuten ihanaa jäädä lomalle silloin, kun muut joutuvat jo palaamaan töihin. Se jotenkin maksimoi sen fiiliksen! :D Nauti siis lomastasi!

      Poista
  2. Oikein hyvältä kuulosti sun pääsiäinen :)

    VastaaPoista
  3. Täällä toinen vetelehtijä + laiskiainen... Yhtä hidastettua filmiä koko pääsiäinen. Mä katsoin tabletilta sohvan pohjalta Iholla -sarjaa sekä Rebellion -sarjan kokonaan. Ja sitten sain vietyä laskettelumonot kellariin (käytetty viimeksi viikolla 7) eteisestä. Sukset jäi vielä eteiseen, en jaksanut niitä sit enää roudata... 🙃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutulta kuulostaa... Mikä tossakin on, ettei yhtä hommaa muka pysty tekemään kerralla loppuun! Noin mullekin aina käy. :D

      Poista
  4. Nyt kun mainitsit nuo lapset niin mun mielestä on nimenomaan niin, että kun talossa on lapsia, saa paljon enemmän aikaan kuin ennen niitä (ainakin mulla on näin). Ennen oli mahdollisuus juuri noihin (ihaniin) pitkiin aamuihin ja rentoihin päiviin, mutta kun nykyään ei ole, tulee muutenkin hoidettua ne siivoukset ym. heti silloin, kun siihen on mahdollisuus. Tämä tarkoittaa toisaalta, että sitä rentoa vetelehtimisaikaa ei enää ole, mikä tietysti on kurjaa. Näin siis minulla, ehkä joku toinen on onnistunut järjestämään toisin (minä taidan olla muutenkin vähän levoton tyyppi, joka ei niin malttaisikaan vetelehtiä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on varmastikin juuri näin. Silloin, kun joutilasta aikaa ei juuri ole, nekin vähäiset hetket tulee hyödynnettyä johonkin järkevää tekemiseen. Ja silloin, kun aikaa on muka "loputtomasti" on vaikea ryhtyä ylipäätään mihinkään tekemiseen. Voi näitä elämän ongelmia! :)

      Poista
  5. Sounds wonderful to do nothing, Muusa! Lovely vignettes of flowers, eggs and feathers. Cleaning can wait....wishing you some spring sunshine, soon! xx Karen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you dear Karen! And yes, clening can wait...In my case sometimes even a bit too long! :) Lots of sunshine to you too! xoxo

      Poista
  6. Päivät katoavat liian nopsaan, heräsi mihin aikaan hyvänsä. ;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekin on kyllä totta, ikävä kyllä. Taitaa kuulua vanhenemisen sivutuotteisiin... :)

      Poista
  7. Ihania kuvia!
    Nauti sinä vain hitaista aamuista. Keski-ikäisenä sitten saatat nousta loma-aamuinakin ennen seitsemää ihan ilman herätyskelloa...
    Nyt on tosissaan juututtu johonkin ihmeelliseen talven ja kevään väliseen tilaan... ja niinpä tämänpäiväinen kommenttisi olikin hauska. Kyllä välillä ajattelen että nyt riitti tätä Suomen 8 kk kestävää talvea. :)
    Aurinkoisia päiviä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara! <3 Hmm...taidan joidenkin määritelmien mukaan olla jo siellä keski-iässä, mutta en selvästikään vielä niin pitkällä, että aikaiset aamuheräämiset onnistuisivat ilman herästyskelloa. Mikä on sinänsä kyllä outoa, että menen yleensä aina jo aikaisin nukkumaan. Olen siis vähän sellainen aina-torkku! :)
      Ja todellakin, toivotaan aurinkoa ja lämpöä! Tänänkin oli taas niin järkyttävän kylmä tuuli.

      Poista
    2. Hei taas! Kun postasin noita Prahan kattoja, toivoin koko ajan että huomaisit postauksen. :D Ovat ne kyllä hienoja. Huoks, voi kun Suomessakin olisi enemmän tuollaisia näkymiä. :)
      Mukavaa uutta viikkoa!

      Poista
    3. Sanos muuta! :) Minä kävin viikonloppuna Tallinnassa. Tällä kertaa ohjelmassa ei ollut punaisten kattojen ihailua, mutta vähän piti kuitenkin käydä vanhaa kaupunkia fiilistelemässä.
      Kivaa viikkoa sullekin!

      Poista
  8. Aika on niin katoavaista...vain hetki kun pysähtyy ja aistii sen hetken todellisuuden ja sitten se taas häviää ilmaan...
    Taivaallisen kauniita nuo leinikkisi!!

    Viikonlopun tunnelmia sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä kolmesta leinikistä oli kyllä paljon iloa. Pyörittelin ja kääntelin niitä niin paljon, että lopulta kaikkien varret katkesivat. Onneksi olivat kauniita ilmankin! Ihanaa viikonloppua sinullekin! <3

      Poista